Kuusikielinen sarvipää, korvaani kuiskuttaa
"Tulet aina häviämään, voin maan ääriin odottaa"
Kellä kantti kestää pisimpään, ketä ei saa kirveellä kaatumaan
"Se on meidän määränpää, pahuus se on palkka maailman"
Saa minut epäilemään, omaa varjoa kavahtamaan
"Et pääse tästä mihinkään, joudun heikkoudestasi maksamaan"
En pakoon pääse katsettasi, en siltä katoamaan
"Niin turha on taistelusi, hyvät katoaa ja puhuus perii maan!"
Vaikka kuinka kuljen kuulen äänen sisälläni
Kuinka lohduton on polku ihmisen ja kuinka se katoaa
Vaikka kuinka kuljen kuulen äänen sisälläni
Kuinka kaikki hyvä katoaa ja pahuus perii tämän maan
Hyvä katoaa ja pahuus perii maan
Kun kerta toisensa jälkeen, löytää itsensä haavoittuneen
Kanssa kalteisteni, hiipuu usko hyvän elämään
Kun kerta toisensa jälkeen, löytää itsensä haavoittuneen
Taas katsoo peilistä tutut kasvot perkeelen
